maanantai 20. huhtikuuta 2009

Pieniä iloja, suuria suruja


Hämähäkkikammoisen kauhistus... Kesän merkki tämäkin.


Herra O:n isän kissa nautti auringosta niin paljon, että se otti torkut keskellä nurmikkoa. Kameralle annettiin vamppyyrihymy.



Tänä keväänä syntyi miehen isälle vain yksi ankanpoikanen. Pikku-ankalla ikää pari viikkoa.

Ja sitten suruihin. Meiltä kuoli tänä vuonna jo toinen kana ja tällä kertaa kyseessä oli lempikanani... Toissapäivänä Musta käyttäytyi aivan normaalisti ja eilen se vain olla möllötti eikä liikkunut normaalisti. Tänäaamuna se voi silminnähden huonosti, kuten kuvasta näkyy... Laitoin sen laatikkoon, jonka pohjalla oli olkia ja pidin sitä lämpimässä. Kello yhden aikoihin se alkoi kramppaamaan ja veti viimeiset henkosensa silmieni edessä. Laskin sen päälle voikukan ja itkin.

Ei kommentteja: