Ompeluksia

 Kesäloman aikana tehtyjä ompeluksia:

Harjoituskappale. En ole koskenut ompelukoneeseen sitten yläasteen. Kiemuraa ompelin, vaikka suoraa piti tulla, kanttinauha pyllyllään jne. Kankaana äitini löytämä jämäpala. Ei kestä lähempää tarkastelua. :)

Mekko nro 2. Edellisestä säikähtäneenä en jaksanut alkaa tappelemaan taskun kanssa. Kanttinauha vetää jotenkin kurttuun. Malli onMekkotehdas-kirjan simppelein, mutta en oikeastaan pidä mallista niin kovin. Pääaukko on liian iso ja malli jotenkin liian lyhyt. Semmoinen henkselillinen olisi ollut parempi malli niin kaula-aukon olisi voinut jättää pienemmäksi.

 

Hame nro 2. itselleni. Kankaana Eurokankaan jokin jämäpala. Tykkäsin väristä ja kuviosta. Hieman rutussa kuvassa... Tuommoisen laskoksen sain aikaiseksi, mutta ehkä puuvilla ei ole paras materiaali laskokselliseen versioon (kangas laskoksessa pullahtaa eteenpäin tyhmännäköisesti). Tereen sain ihan OK ommeltua hameeseen. Vetskari vetää hieman kangasta kurttuun, mutta on muuten siistimmin ommeltu kuin ensimmäisessä hameessa.

Hame nro 1. (tuli nyt hieman väärässä järjestyksesseä). Suosikkini kankaan puolesta. Vetoketku on teknisesti parhaiten ommeltu ja kangas ei kurttaa mistään, mutta hiton rumasti ompelin sen vetoketkun. Tuli hiki, tuli kiroilua. Tätä hametta olen käyttänyt jo paljon.

 

Hame nro 3., myöskin Eurokankaasta ostetusta jämäpalasta. Syyshameeni. Tämän hurautin koneella parissa tunnissa (kangas oli leikattu jo etukäteen). Eli rutiinilla meni, mutta vyötärökappaleen olisin voinut ommella hieman hitaammin kiinni niin olisi tullut parempaa jälkeä. Siisteimmin ommeltu vetskari kaikista, mutta kangas kurttasi siinä vetskarin alla tässäkin. Mitäköhän tein väärin...?

Hameiden kaava on kaikissa sama perus A-linja -malli ja se on otettu Allemaal rokjes -kirjasta.

Paljon on opittavaa vielä. Talvella yritän tehdä tytölle aiemmassa postauksessa olleesta punahilkka-kankaasta hieman monimutkaisemman mekon. :) Lycka till, sanon itselleni. :)

PS. Tuolla on ylempänä on typo. Kirjoitin vetoKETKU vetkoketjun sijasta. Jätän typon korjaamatta, koska niin KETKU se vetoketju oli. :D

PS. Rakastan sinua

Tilasin hollantilaisesta nettikaupasta Ps. Ik hou van jou pari kirjaa, peltirasian tytölle pinnirasiaksi, washi-teippiä sekä kolme julistetta. En vaan raaskisi noin kauniisti paketoituja paketteja avata... Mukana oli kortti, jossa luki "Alsjeblieft" eli "Ole hyvä" ja onniteltiin hienoista julistevalinnoista ja todettiin, että niistä saa hienon ryhmän seinälle. Loistavaa palvelua. Tämä onkin jo toinen kerta kun tilasin tuolta ja tulen kyllä jatkossakin tilaamaan tuolta lastenkirjoja yms.

Alla kuvat julisteista:

Ensimmäistä meinasin olohuoneeseen lasten leikkinurkkauseen. Kissa tulee tytön huoneeseen ja pitäähän pojalla yksi Nooan arkki olla jossain muodossa. :)

Tytön pinnirasia: 

(Kuvat: Ps. Ik hou van jou:n verkkosivuilta.) 

Kohta on viimeinen huone yläkerrassa valmiina ja voidaan siirtää poika isompaan huoneeseen. Tyttö luultavasti nukkuu sitten jossain kohtaa pojan nykyisessä huoneessa, mutta tulevasta vaatehuoneesta tulikin isompi kuin odotin, joten luulen siitä tulevan tytön huone myöhemmin.

Yritän piakkoin päivittää loma- sekä ompeluprojektien kuulumiset. Nyt en jaksa. Tyttö on valvottanut jo pari viikkoa heräten välillä kymmenenkin kertaa yössä. Tyttö onkin viikon aikana oppinut nousemaan itse istuma-asentoon, nousemaan polvilleen, konttauksen alkeet (on ryöminyt jo pari kuukautta) ja nyt yrittää jo seisoa tukea vasten. Rankka viikko tytöllä! Ja ikää on aikalailla tasan 8kk...

Haaveita

Aloitetaan historiasta: Vihasin käsitöitä koulussa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ompelukoneet vihasivat minua ja muistivat mainita siitä sylkemällä katkenneita neuloja minuun päin ja sumputtamalla alalangan mörrimöykyksi. Sukkapuikot lisäilivät silmukoita itsekseen; lopputuloksena yksi jättiläismäinen villasukka muiden onnistuessa tekemään kaksi normaalikokoista. Kauluspaita ei valmistunut koskaan. Logiikkani (tai sen puute) ei osannut auttaa minua ymmärtämään missä järjestyksessä pitää ommella ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon vaatekappaletta tehdessä.

Sitten tuli internet ja myöhemmin blogit. Hieman myöhemmin jostain syystä myös käsityöpainotteisia blogeja ilmaantui lukulistalleni ihasteltavakseni. Sitten löytyivät ne oikeat nettikaupat, joiden ihanat kankaat suoraastaan houkuttelevat tekemään niistä jotain. Vaikka sitten olemattomilla taidoilla jos ei muuten. Tällä viikolla saapui postitse tykötarpeita, joista Suomen lomalla yritetään äidin kanssa loihtia hametta minulle ja mekkoja tytölle. Mainittakoon, että äitini on lähes yhtä surkea käsitöissä kuin minä, mutta omaa kyllä rutkasti enemmän kokemusta minuun verrattuna.

Haavekuvia: Punahilkka-kankaasta tytölle mekko. Yläosaksi punaista kangasta ja alaosa punahilkkaa. Polkkadots-nauhaa koristeeksi. Harmi ettei tähän mekkoon saa enää kaavoja ostettua. Osaisikohan tuota taskua edes yrittää ilman kaavoja...? Pari lisäkuvaa tuosta ihanasta mekosta: 1 & 2. Näyttää kyllä aloittelijasta niin monimutkaiselta (varsinkin mekon selkämys), että parempi varmaan aloittaa ihan perusmallista. Logiikan puutetta jälleen... Ylemmästä kukkakankaasta pitäisi tulla myöskin mekko tytölle. Osaan kuvitella rintamuksen ympärille vaaleanvihreän nauhan ja rusetin eteen aksentiksi. Varmaankin koko 80cm olisi hyvä. Tytöllä olisi jo kankaaseen sopiva samankokoinen neuletakki kaapissa odottamassa kaveria. Alimmasta kankaasta pitäisi tulla minulle hame. Pitäisi. En ole varma tilasinko tarpeeksi kangasta. Kuvionkohdistus edes ajatuksena ei edes juolahtanut mieleeni kangasta tilatessa. Näen mielessäni hameen punaisella vyötärökappaleella. En tiedä mihin nappeja käyttäisin. Aika näyttäköön. Punahilkka-silityskuva oli niin söpö, että sekin tuli tilattua ihan vaan varmuuden vuoksi, samoin kuin maatuska-koristenauhaa. Näen myös haavekuvan hameesta, joka olisi varmaankin jonkin sävyinen sininen (kenties petroolinsininen). Sitten vyötärökappaleen ja hameosaan väliin punaista tere-nauhaa (arvatkaa kuinka kauan kesti löytää suomenkielinen nimi ko. nauhalle...?), kenties hameen etumukseen kaksi "taskuläppää" koristeeksi ja niihin myös terettä ja isot punaiset napit. Laskos keskelle hameen etuosaa, ehdottomasti.

Nämä ovat vain haaveita. Voi olla, että äidin kanssa lyömme hanskat tiskiin jo alkumetreillä, ken tietää. Mutta haaveitakin pitää olla, olivat ne kuinka hullunkurisia tahansa. Onneksi projektin avuksi on löytynyt kaksi kirjaa: belgialainen Allemaal rokjes -kirja, jonka kirjoittajalla, Mme Zsazsa:lla on oma blogi. Kirjan mukana tuli kaavatkin (halleluja!). Toinen kirja on äitini ostama suomalainen Mekkotehdas-kirja, joiden kirjoitajilla on myös blogi.

Toivottavasti minulla on myöhemmin projektin tiimoilta jotain raportoitavaa... :)

Hukassa

Keksin muutama vuosi sitten loistavan aloituslauseen tarinaan. Maistelin sitä pitkään suussani, muotoilin sitä uudelleen, tunnustelin sitä. En kirjoittanut sitä mihinkään ylös. Huomasin tänään unohtaneeni lauseen. Tuntui kuin olisin hukannut lauseen myötä myös osan itseäni. Ehkä olenkin ollut hieman eksyksissä; eksynyt itseni sisälle. Yritän korjata asiaa pikku hiljaa ja tunnustella sitä kuka minä oikein olen.

Sinisten kukkien metsä

On taas se aika vuodesta, jolloin metsien pohja peittyy siniseksi.

Blogini on ollut jo pitkään täysin laiminlyötynä. Ei ole minkäänlaista inspiraatiota kirjoittaa eikä kuvata. Seuraamiani blogeja olen vain pikaisesti vilkaissut silloin tällöin. Pahoitteluni...

Ai että mitä muuta kuuluu? No, poika uhmaa vieläkin oikein kunnolla, mutta toisaalta sanoja on alkanut toistelemaan enemmänkin. Ehkei tuo jääkään mykäksi... :) Pojan lausuminen on vain aika epäselvää monen sanan kohdalla. Suomen loma on tiedossa kesällä ja melkein viisi viikkoa olen muksujen kanssa reisussa.Sen jälkeen alkaa miehen loma ja pitäisi keksiä minne mennä lomailemaan. Kriteereinä lähinnä max. viiden tunnin ajomatka meiltä ja jotain sellaista ettei poika kyllästyisi ihan täysin... Suuntakin on vielä epäselvä. Mennäkkö Normandiaan vai Lorrainen alueelle? Vaiko Saksan Trieriin? Tai Kölniin? Vaiko yhdistää Lorraine ja Trier, koska välimatka on pieni. Hollannin suuntaakin voisi mennä mutten keksi mitä kiinnostavaa siellä olisi... :) Jos jollain on vinkkejä tai kokemuksia em. alueista niin vinkatkaa ihmeessä!

Talvi saapui

Vihdoinkin.

Postin tuomaa

Tänään soi ovikello ja postimies toi paketin Suomesta. Paketista paljastui kortti, oikein kaunis neuletakki sekä potkuhousut. Itse asiassa olin juuri kaipaillut tytölle ohutta takkia/lämmintä paitaa, koska automatkoilla haalarit ovat hieman liikaa, varsinkin turvakaukalon lämpöpussin kanssa. Suuret kiitokset Martalle ja hänen äidilleen!

Lupasin myös aiemmin paljastaa loput tytön kortista. Tyttöhän siitä kortista paljastui. :) Kortin toinen puoli tehtiin itse ja liimattiin korttiin. Vierailijoille annettavat suklaarasiat noudattavat kortin värejä.