(kuvissa tämän huushollin laiskimukset)
En saa otetta oikein mihinkään. Pitäisi tehdä kaikkea pientä; hoitaa terassin kukkia, tyhjentää viimeinen suklaakone, pestä ja pakata viimeiset suklamuotit pois, laittaa tarpeettomia tavaroita ullakolle, imuroida sohva oikein kunnolla, lukea muutama kirja, harjata kissa, ylläpitää tätä blogia... Miten onkin niin vaikea tarttua noin pieniin asioihin? Syynä on osittain väsymys ja toisekseen poika on ollut harvinaisen hankala. Uhmaa ilmassa ja huuto on kova, jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan. Kaikesta tulee tappelu. Toissa yönä huudettiin kaksi tuntia, viime yönä herättiin neljä kertaa. Tämä pojalta, joka nukkui jo yöt kunnolla aamuun asti. Odotan Suomen lomaa kovasti. Minä ja poika ollaan reissussa 25.7.-28.8. ja mies on mukana 4.8. asti. Kroppani huutaa saunaan pääsyä, pulahdusta viileään järveen. Hermoni taas huutavat lapsenhoitoapua. :)
