Hyvää joulua!

Valkea joulu?

Ei taida tulla valkeaa joulua. Eilen oli upea sää: pikkupakkanen ja sininen taivas,  tänään sumuista ja lämpömittari on plussan puolella. Lumet ovat jo alkaneet sulaa, räystään reunalta tippuu vesipisaroita.

Lumi ja jää teki paluun. Maisema on kaunis. Välillä sitä kaipaa sellaisia pieniä asioita kuten lumen narinaa kengän alla.

Makuuhuone sai vihdoinkin verhotangot ja niiden myötä sain kesästä asti lipaston päällä olleet verhot ripustettua. Pojan huone sai väliaikaisen verhon. Täytyy etsiä vielä oikeanlaista (kun vain tietäisi millaista).

Poika tipahti tänään sohvalta. Oma vika. Olin itseasiassa juuri menossa tarkistamaan tilannetta, mutta oli jo liian myöhäistä. Kuului "kops", kahden sekunnin hiljaisuus ja sitten armoton parkaisu ja itku. :( Nyt äiti on häpeissään. Poika taitaa toipua äitiä nopeammin.

Konsertti

Olin sinisessä valokeilassa. Basso suli selkärankaani, saksofoni taivutti varpaitani. Punaviinin maku huulillani. Hetkellinen irtiotto tavanomaisesta.

***

Ja ensimmäistä kertaa erossa pojasta sitten hänen syntymän, kiitos pojan Emilie-tädille lapsenvahtipalvelusta .:)

Keittiö

Odotan tammikuuta kahdesta eri syystä. Ensimmäinen on kuukauden kestävä Suomen reissu. Toinen on se, että reissun aikana Herra O:n isä tekee keittiörempan loppuun. Toivon, että se pitää sisällään myös apukeittiön... Maalaaminen tapahtuu luultavasti myöhemmin. Haluan ensin nähdä mosaiikkilaatan seinälle ennen kuin päätetään seinien väri. Luultavasti vaaleanharmaa mosaiikkilaatta saa seurakseen harmaansävyisen seinän. Turkoosikin olisi kiva, mutta se ei ole miehen lempiväri. Tuntuu aina niin lopulliselta päättää maalien värejä. Keittiön kaapit ovat valkoiset, taso on massiivitammea, tiskiallas on valkoinen ja koneet teräksen värisiä. Lattia tummanharmaa ja välitilan laatat siis valkoisen ja harmaan sävyistä mosaiikkia. Kertokaapas, että millä värillä seinän/t maalaisi...?

***

Alhaalla vielä kaksi vanhaa kuvaa keittiöstä. Nyt keittiössä on jo iso ikkuna ja terassin ovi sekä ovi kodinhoitotilaan. Valoa tulee runsaasti kaapistoseinälle. Kaasulieden taakse tulee levy ruostumattomasta teräksestä, muutoin mosaiikkilaattaa noin 50-60cm korkeudelle saakka. Jokin voimakkaampi väri kävisi myös kaapistoseinälle. Ehdotuksia?

Talven tuntua

Eilen -5C ja lumista, sumuista ja tuulista. Toppasin itseni ja pojan talvikamppeisiin, käveltiin tunnin verran. Ei näkynyt eläimiä eikä ihmisiä, taidettiin olla ainoat.

Kulinaristinen kävely Gentissä

Näin sitä juhlistettiin miehen isoäidin 82-vuotisyntymäpäivää. Oppaan johdalla käveltiin Gentin keskustassa maistellen paikallisia erikoisuuksia. Melkein koko suku oli paikalla. Nautin päivästä suunnattomasti. Oli ihanaa päästä kaupunkiin; kävellä kivikatuja pitkin, katsella näyteikkunoita, sulautua joukkoon. Kaipuu asua Gentissä iski jälleen... Lopuksi piipahdettiin kiinalaisessa ruokakaupassa sekä miehen kaverilla, joka asuu aivan ihanassa vanhassa talossa aivan keskustassa, työpaikkansa (pubin) yläpuolella olevassa asunnossa. Ei hullummat maisemat heidän keittiön ikkunastaan?

Poika

Poika on jo yli puolivuotias. Alhaalla on kaksi etuhammasta. Kiinteää ruokaa ollaan syöty jo kuukauden ajan. Tosin vain kasviksia ja hedelmiä. Toistaiseksi kaikki maistuu. Refluksitauti helpottui uusien sapuskojen myötä ja itkut vähentyivät roimasti. Yöt ovat menneet hieman levottomiksi. Harmi, koska poika nukkui kuukausi sitten melkein koko yön heräämättä. Poika viihtyy hieman paremmin itsekseen ja lattiallakin on vihdoin hauskaa. Ainakin välillä. Nyt on alkanut peppu nousemaan ilmaan. Taitaa olla pojalla kiire liikkeelle. Istuminen ei vielä onnistu muuta kuin pitämällä pojan käsistä kiinni. Vaununkoppa on jäänyt pieneksi. Odotellaan juuri uutta säädettävää istuinta rattaisiin. Toistaiseksi matkataan turvakaukalossa, jonka saa rattaisiin kiinni. Poika taitaa jo tunnistaa muutaman sanan. "Kissa", "auto", "kakka". Poika haluaa kosketella ihmisten kasvoja, erityisesti neniä. Taitaa luulla, että muidenkin nenät piippaavat. Poika tutkii myös paljon yksityiskohtia. Vaippaa vaihtaessa hoitotasolla on pojan sijasta vikkelä apina. Semmoinen se on, tuo meidän puolivuotias vesseli.

Sisustusta

Köyhän naisen taidetta pojan huoneeseen. Montakohan kuukautta menee ennen kuin seinälle asti ehtivät? Kehyksistä löytyy Ferm Living:n tapettinäytteitä. 

Yöllä

Öisin vessaan hiipiessä tunnen jalkojeni alla kylmyyden. Yritän kävellä niin ettei kantapääni kosketa kylmää lattiaa. Takaisin sänkyyn kömpiessä täytyy olla varovainen. Muutoin lautalattia rankaisee narautuksella. Untovapeiton lämpö syleilee unista. Vauva huokaa kerran syvään. Joskus kääntää päätään. Sängyn toisella laidalla näkyy peiton alta kiharapilvi. Ei muuta.

Syksy saapuu

 

Kotiseutukävelyllä, osa 2: Scherpenberg

Kurpitsa-aika

Pieniä, mutta hyviä

Ensimmäinen vatukankorjuu suoritettu. Saaliina rasiallinen pieniä vatukoita. Paljon odottaa vielä kypsymistään, joten lisää vatukkareissuja on tiedossa.

Mikä kasvi?

Lahjaksi saatu mehikasvi, mutta mikäköhän mahtaa olla kasvin nimi?

Kotiseutukävelyllä

Punaisen vuoren juurella kävelyllä. Nukkuvia eläimiä lampaista hevosiin. Tiellä nukkui myös kissa. Ikiunta. Tienvierustat ovat täynnä karhunvatukoita. Maistuivat kesälle. Kukkulamaassa kun ollaan niin näkyy pitkälle. Taustalla siintää Ranska. Kylän tunnistaa kirkosta, jossa on neljä tornia. Muilla on vain yksi.

Normandia

Syntymäpäivälahja: kaksi yötä Normandiassa. Kauniit kallioiset maisemat, kuohuvat aallot, sumuisen tihkusateinen sää. Poika oli kuin unelma ja nautti matkasta myös. Pieni piristysruiske arjen keskelle.

Linjoilla

Linjoilla ollaan. Taustalla olen ollut koko ajan, mutten ole saanut aikaiseksi kirjoitettua. Pitkän luonnoksen tein tässä yksi päivä, mutta nyt ei aihe enää kiinnostanutkaan.

Uusi koti tuntuu kodilta. Tosin tässä kylmässä myrskysäässä toivon, että yläkerran katossa ei olisi aukkoja ja että keittiössä olisi kunnon ovi ja ikkuna muovin tilalla... Istun siis ponchon alle piiloutuneena.

Tänä viikonloppuna kävi vieraita vauvasta mummoon. Kilistettiin kuohuvaa tässä kirjoittavan henkilön 30-vuotis syntymäpäivien kunniaksi. Syntypäivä oli tosin jo viime viikolla, mutta siitä lisää myöhemmin... Eilen piipahdettiin myös tutkailemassa katukirpputorin tarjontaa (huono!).

Poika on kasvanut niin, että alunperin syksyksi ostetut vaatteet menevät jo nyt päälle. Pitää vissiin alkaa katsastamaan talvivaatteita. Tarvitsen myös itselleni takin, koska ennen raskautta salakavalasti tulleet kilot ovat aiheuttaneet sen, ettei takit mahdu kunnolla päälle.

Mies on luultavasti lähdössä Intiaan tammikuussa hieromaan suklaabisneksiä. Voisin lähteä pojan kanssa mukaan, mutta taidetaankin mennä siksi aikaa Suomeen. Jos kyseessä olisi turistimatka niin en epäröisi lähteä mukaan, mutta tämä on puhtaasti liikematka, johon liittyy paljon matkustelua ja monessa eri paikassa vierailua. Voi olla, että on suunnitelmat onnistuvat niin lähdemme sitten myöhemmin mukaan. Aika näyttää.