Äitini lapsuudenkoti, nykyinen suvun kesänviettopaikka, sijaitsee noin 25 kilometrin päässä vanhasta kotikaupungistani. Siellä olen viettäny paljon aikaa myös omassa lapsuudessani. Talo on rakennettu muistaakseni vuonna 1942, aikana jolloin rakennusmateriaaleista oli pulaa. Talo on vielä lähes alkuperäisessä kuosissaan, seisoen silti jykevästi isolla puutarhatontilla. Puutarha alkaa olla pihan perältä yhteenkasvanut ja kunnostuksen tarve kasvaa vuosi vuodelta. Talon omistaa isoisäni, 96-vuotta elokuussa. Nähtäväksi jää mitä tälle hienolle paikalle käy hänen kuolemansa jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti